Keski-Uusimaa 2018-08-31 Lukijalta Jussi Salonen: Vastavierailun aika järven pohjoispäähän

Vastavierailun aika Tuusulanjärven pohjoispäähän

Viisi vuotta sitten kesäkuun alussa järjestimme Tuusulan kuntakehityksen tilaisuuden ”Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana. Tuusulanjärven vetovoiman vahvistamista ja tähän pohjautuen Tuusulan imagon parantamista.” Tilaisuus oli suunnattu kaikille Tuusulanjärven ja koko Tuusulan imagon kehittämisestä kiinnostuneille. 

Kutsut lähtivät myös Tuusulanjärven pohjoispäähän Järvenpäähän. Täynnä olevassa Gustavelundin auditoriossa olikin ilahduttavasti järvenpääläisiä, myös viranhaltijoita.

Kesäkuisen v 2013 tilaisuutemme innoittamana alkoi runsaan vuoden mittainen työ. Alueen yrittäjien, kuntalaisten, yhdistysten sekä Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan voimin toteutimme Haaga-Helian, vetäjänään tunnustettu alansa huippu Teemu Moilanen, kanssa hankkeen ”Tuusulanjärven identiteetti ja maine 2014” (tässä kirjoituksessa otteita tästä työstä). Työtä ohjasi ryhmä, jossa olivat mukana Pekka Holma (Krapi), Martti Meronen (Onnela), Antti Ropponen (Gustavelund), Juha Ollila (Härmän Rati), Järvenpään kaupungista Olli Keto-Tokoi, Kalle Jämsen ja Marika Karhula, Tuusulan kunnasta Hannu Haukkasalo ja Jussi Salonen.

Työ keräsi suuren innokkaiden osallistujien joukon. Työ käsittelee Tuusulanjärven alueen identiteetin ja maineen kehittämistä etenkin matkailun näkökulmasta. Se kuvaa 64 eri organisaatioita edustavan henkilön ja kuntalaisten yhdessä rakentamaa käsitystä Tuusulanjärven alueen identiteetistä ja siitä, millaisen maineen haluamme Tuusulanjärven alueelle kehittyvän. Se kertoo myös, miten matka lähtee liikkeelle – tekojen kautta.

Tuusulanjärvi on monella tapaa ainutlaatuinen alue. Valtavasta potentiaalista on kuitenkin realisoitunut vasta pieni osa. Meillä on erittäin vahvoja matkailullisia vetovoimatekijöitä, mutta alueen tunnettuus kuitenkin on vaihteleva ja osin epämääräinen. Siksi alueen matkailuyritysten kapasiteetti ei ole täydessä käytössä eikä matkailun alueen kunnille mahdollistamaa tulo- ja työllisyysvaikutusta ole kunnolla saatu hyödynnettyä.

Tuusulanjärven brändiä ei yksikään toimija pysty yksin rakentamaan, sillä brändiin vaikuttaa suuri joukko toimijoita yrityksistä asukkaisiin, urheiluseuroista teatteriin, kuntien virkamiehistä taiteilijoihin. Vahvan brändin muodostumiseksi on tärkeää, että eri toimijoilla on yhteinen näkemys mielikuvasta, jonka haluamme välittyvän. Yhdistimme voimamme, jotta pystyisimme rakentamaan yhteisen brändin. Siinä kiteytyisi Tuusulanjärven vahvuudet ja se olisi samalla merkityksellinen ja ainutlaatuinen ihmisille, jotka haluamme tavoittaa.

Työn tulos on: ”Tuusulanjärven alue on elävä tarina suomalaisuudesta. Tässä tarinassa on olemassa neljä ulottuvuutta, jotka erityisen hyvin kuvaavat Tuusulanjärven alueen identiteetin. Nämä ovat ’Suomalaisuuden tarina’, ’Järviluonto’, ’Lähellä’ ja ’Paljon tekemistä’”.

Tämä brändin ydin kuvaa Tuusulanjärven alueen ainutlaatuisia piirteitä, arvoja ja toimintatapoja, jotka erottuvat muista ja ovat se, mitä meillä on tarjota. Työssämme kehitimme alustan Tuusulanjärven brändin rakentamiselle. Se kuvaa yhdessä rakentamamme yhteisen hiilen, joka hehkuu sitä voimakkaammin mitä useampi siihen puhaltaa.

Nyt maanantaina Järvenpään talousarvion lähetekeskustelussa sain ilahtuneena lukea Järvenpään uuden kaupunginjohtajan Olli Naukkarisen aikeesta kutsua Tuusulan pormestaristo keskustelemaan matkailuelinkeinon voimakkaasta kehittämisestä. Tästä on hyvä jatkaa – yhdessä.

Jussi Salonen

Tuusulan kunnanvaltuutettu (Tupu)

Kuntakehityslautakunnan puheenjohtaja 2013-05/2017

Kunnanhallituksen 1. varapj, kasvatus- ja sivistyslautakunnan pj 06/2017-

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *