Kävimmekö samassa metsässä?
Mettämies Tuusulasta kirjoitti Tuomalan suon puunhakkuista, kehui avohakkuiden ansiosta syntyvää luonnon huikeaa uudistumista ja harmitteli alueella olevaa tiheää kuusikkoa, jossa puut kasvavat surkeasti, aluskasvillisuuttakaan ole juuri lainkaan. (K-U 27.4.2020 Lukijalta Mettämies, Tuusula: Metsänhoidosta ja jokamiehen oikeudesta)
Mettämiehen kirjoitus yhdessä hakkuista syntyneen keskustelun kera herätti halun tutustua, millaisesta metsästä alueella oikein on kyse. Allekirjoittaneista Jussi ei ole ”mettämies”, onneksi sai oppaakseen sellaisen ystävästään.
Teimme alueella neljän kilometrin, puolentoista tunnin reissun. Kun paikalla näin ja koin, niin aloin miettiä, olemmeko nyt laisinkaan siinä ”Mettämiehen” tarkoittamassa paikassa.
Avohakkuita oli tehty juuri siinä, missä nytkin nuorisojoukko kalliolla nuotiota piti. Mutta tuo 5-10 vuotta sitten avohakattu kallioinen mäki naapurikiinteistöllä ei vaikuttanut laisinkaan huikeasti uudistuneelta, vaan pikemmin surullisen näköiseltä raiskiolta.
Sen sijaan Mettämiehen tiheäksi, vailla aluskasvillisuutta olevaksi mainitsema kuusikko näytti juuri sellaiselta metsältä, joksi minä metsän koen. Siellä näimme kahdesti kaksi kauristakin, lintuja riitti, muitakin ihmisiä liikkumassa.
Maasto miellytti silmää, komeita mäntyjä ja kuusia, lahopuitakin. Maanpinnassa hienoja sammalmättäitä.
Metsä ja metsänhoito on herättänyt suuria tunteita. Erilaisista hakkuumenetelmistä on saatu oikeussaleja myöten mittavia riitoja. Niinpä ymmärrämme, että näkemyseroja syntyy myös tällä paikallisella tasolla, ihmisten kesken.
Tuomalan metsät soineen keskellä Järvenpään, Keravan ja Tuusulan aluetta runsaan sadantuhannen ihmisen väestöineen on arvokas kokonaisuus. Aluetta on vuosikymmenten aikana hakattu, soita ojitettu, alkuperäistä luontoa muutettu. Voisiko löytyä tapa, jolla kohtuullinen metsänhoito sovitettaisiin alueen asukkaiden tarpeisiin käyskennellä oikeassa metsässä, luonnon monimuotoisuutta säilyttäen, kenties pörriäisiäkin lisäten?
Tuusulan kunta omistaa noin 1.100 hehtaaria talousmetsää. Niitä hoidetaan v. 2012 valmistuneen hoitosuunnitelman mukaisesti. Kahdeksassa vuodessa ympäristön merkitys on kasvanut suuresti.
Tuusulassa on parhaillaan käynnissä laajan Viher- ja virkistysverkoston kehittäminen 2020 -raportin käsittely. Työn päämääränä on löytää yhteinen näkemys keskeisistä viheralueista, joita tulee edelleen kehittää. Raportissa käsitellään laajasti myös metsiä ja niiden merkitystä. Tässä yhteydessä on syytä arvioida, miten me Tuusulassa käsittelemme erilaisia metsätyyppejä. Kunnan asukkaidensa yhteisönä on metsänomistajana arvioitava toimiaan myös muusta kuin talouden näkökulmasta.
Valtuuston yksimielisesti hyväksymissä valtuustokauden tavoitteissa olemme päättäneet:
- Otamme toiminnassamme huomioon luontoarvot ja ympäristön. Huolehdimme, että luonto voi hyvin ja se on läsnä kuntalaisten arjessa.
- Edistämme kestävää kehitystä kaikessa toiminnassa.
Olisiko nyt syytä pidättäytyä hakkuista ja arvioida, miten metsiämme hoidamme?
Jussi Salonen
apulaispormestari, valtuutettu
Kasvatus- ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja
mukana hyväksymässä 18.11.2019 kh:ssa hakkuita, ymmärtämättä alueen arvoa
Anna Yltävä
valtuutettu
kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan varapuheenjohtaja
Veikko Seuna
varavaltuutettu
Keski-Uusimaan riistanhoitoyhdistyksen pj
Tuusulan puolesta ry Tupu
Tuusula